Puolusta sivistysyliopistoa 23.5. klo 12-13











{15 Touko, 2008}   Välikysymys

Tässä opposition välikysymys hallitukselle. Pääpiirteittäin olemme samoilla linjoilla.

Yliopistojen aseman ja toimintaedellytysten turvaaminen

Suomen yliopistot on uudistettava vastaamaan nopeasti muuttuvaa globaalia ja eurooppalaista kehitystä sekä uusia kansallisia haasteita. Kehittäminen tulee tehdä kuitenkin siten, että turvataan kattava yliopistoverkko koko maassa, yliopistojen riippumattomuus ja vahva autonomia sekä keskinäinen tasavertaisuus niin toimintaresurssien kuin henkilöstön palvelussuhteiden osalta.

Suomen kansallinen menestys on perustunut ja perustuu jatkossakin alueellisesti kattavaan, julkiseen ja laadukkaaseen koulutusjärjestelmään. Yliopistolaitos ei ole vain keskeinen osa kansallisen sivistyksen luojaa, sen kivijalkaa, vaan se on myös samalla merkittävä tekijä suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuuden ja talouden kehittäjänä.

Yliopistouudistus on välttämätön, mutta hallitus on valinnut epätasa-arvoistavan tavan toteuttaa sitä. Viime hallituskaudella käynnistettiin koko korkeakoululaitoksen kehittämistyö tavoitteena yliopistojen autonomian lisääminen ja toimintaedellytysten parantaminen. Suureksi pettymykseksi kokonaisuus, jossa uudistetaan yliopistolakia, turvataan yliopistojen perusrahoitus ja kehitetään samalla koko yliopistoverkkoa, on osoittautumassa pääministeri Vanhasen II hallitukselle liian vaikeaksi kokonaisuudeksi hallita.

Yksi suomalaisen yliopistojärjestelmän keskeinen periaate on sivistysyliopisto. Yliopistojen tekemä tutkimus on riippumatonta ja toiminta rahoitettu pääosin valtion varoista, joita ovat täydentäneet muut rahoitusmuodot. Tärkeä lähtökohta on niin yliopistojen kuin eri tieteenalojen välinen tasa-arvo. Yliopistoja on kohdeltu samojen periaatteiden ja kriteerien mukaisesti. Hallitus aikoo nyt luopua näistä periaatteista.

Tiede- ja teknologianeuvosto linjasi viime vaalikauden lopussa, että yliopistojen perusrahoitusta on lisättävä 200 miljoonalla eurolla tämän vaalikauden aikana. Tämän päälle tulisivat palkka- ja vuokrakustannusten noususta aiheutuvat lisämenot.

Hallituksen kehyspäätöksen linjaukset korkeakoulujen osalta merkitsevät, että yliopistojen toimintaedellytykset tehdään kohtuuttoman riippuvaisiksi yksityisestä pääomasta. Linjaukset vaarantavat yliopistoissa tehtävän perustutkimuksen riippumattomuuden. Lisäksi ne asettavat mm. humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset tieteenalat huonompaan asemaan verrattuna teknisiin tieteenaloihin, luonnontieteisiin ja muihin nopeasti käytäntöön soveltuviin tieteenaloihin.

Hallitus on muuttamassa koulutuspoliittista linjaa myös alueiden näkökulmasta. Sen linja eriarvoistaa eri puolilla maata olevia yliopistoja ja maan eri osien kehitystä. Yksityistä rahoitusta ei saada kaikkiin yliopistoihin, eikä yliopistojen kaikilla tieteenaloilla ole välitöntä yritystaloudellista kytkentää. Periaate alueellisesti kattavasta ja tasa-arvoisesta sivistysyliopistoverkosta on murentumassa.

Sivistysyliopistojen tärkeä ominaisuus on niiden autonomia. Yliopistot nimeävät hallituksensa. Sekä henkilöstöllä että opiskelijoilla on edustus päätöksenteossa. Nyt hallitus vähentää toimillaan todellisuudessa yliopistojen autonomiaa.

Hallituksen esitykset toisivat suuren muutoksen suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Autonomian ja riippumattomuuden perustan turvanneet yliopiston hallinto ja päätösvalta siirtyisivät merkittävästi yliopistojen ulkopuolisille tahoille, pääosin elinkeinoelämälle. Yliopistot ajautuisivat keskenään hyvin eriarvoiseen asemaan.

Hallituksen epätasa-arvoinen linjaus luo pitkällä aikavälillä vääristyneen kilpailuaseman. Säätiömallinen yliopisto saa rahaa rahan päälle ja pystyy nostamaan opettajien ja tutkijoiden palkkoja. Muut yliopistot painiskelevat samanaikaisesti 0-tasolla pysyvän perusrahoituksen kanssa. Lisäksi tuottavuusohjelma leikkaa yliopistojen käytössä olevia varoja. Jo nyt hallituksen lupaama perusrahoitus kuluu kasvavien toimintakulujen, kuten vuokrien ja palkkakustannusten kattamiseen, jolloin tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen ei uutta rahoitusta riitä. Suomen yliopistoissa opiskelija-opettajamäärän suhde on heikompi kuin useimmissa muissa maissa. Lisärahoitus on turvattava.

Oppositio ei ole yksin yliopistohuolensa kanssa. Vanhasen II hallituksen yliopistoja koskevat linjaukset kehysriihen yhteydessä ovat herättäneet hämmennystä ja aitoa huolta laajalti yliopistojohdon, henkilökunnan ja kansalaisten keskuudessa.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Miten hallitus aikoo turvata tulevaisuudessa alueellisesti tasa-arvoisen, julkisen yliopistolaitoksen maassamme ja miten hallitus aikoo huolehtia, että kaikkien yliopistojen perusrahoitus pysyy tasa-arvoisena ja takaa kaikkien yliopistojen mahdollisuuden laadukkaaseen opetukseen ja tutkimukseen ja varmistaa, että Suomeen ei synny kahden kerroksen yliopistoja?

Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2008
Allekirjoittajina kaikki oppositiokansanedustajat

Mainokset


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

et cetera
%d bloggers like this: